Autenttisen verkko-oppimisen arviointikriteerit

Verkko-opetusta voidaan arvioida ja kehittää autenttisen oppimisen arviointityökalun avulla. Työkalu pohjautuu autenttisen oppimisen lähestymistapaan (Herrington & Oliver 2000; Herrington & Herrington 2006 ym.), johon olemme tällä opintojaksolla tutustuneet. Tältä pohjalta voidaan tarkastella autenttisen oppimisen toteutumista omassa tai kollegojen opetuksessa.

Herringtonin ja Oliverin (2000) luomiin autenttisen oppimisen kriteereihin pohjautuva Autenttisen verkko-oppimisen arviointityökalu on saatavilla: http://www2.amk.fi/esitykset/Autenttisen_verkko_oppimisen_arviointi.pdf

Työkalussa autenttista oppimista havainnoidaan yhdeksän autenttisen oppimisen elementin mukaisesti. Kukin elementti on jaettu useisiin alakohtiin (2 - 5). Työkalu sisältää elementtien ominaisuuksien kuvauksen alakohdittain, arviointiasteikon (1 - 5) ja arviointikysymyksiä.

Autenttisen verkko-oppimisen arviointikriteerejä on käytetty Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa vuonna 2008 toteutetussa Autenttisen verkko-opetuksen virtuaalinen benchmarking -projektissa (ks. tarkemmin amk.fi-portaalista).

Miten kehitän omaa verkko-opetustani autenttisemmaksi?

Case VBM-projekti

Miten autenttisen oppimisen elementit toteutuivat kun tarkasteluaineistona oli kaksitoista ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksoa tai opintojakson osaa? Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa vuonna 2008 toteutetussa Autenttisen verkko-opetuksen virtuaalisessa benchmarking-projektissa (VBM) käytettiin autenttisuuden arviointikriteereinä Herringtonin ja Oliverin (2000) autenttisen oppimisen elementtejä. Projektissa 14 opettajaa kahdestatoista ammattikorkeakoulusta muodostivat kuusi benchmarking-paria, jotka vertailivat autenttisen oppimisen elementtien avulla omaa ja toistensa toimintaa ja tunnistivat kehittämishaasteita verkko-opetuksessaan.

Tutkimuksen (Leppisaari, Vainio & Herrington) tulokset osoittivat, että autenttisen oppimisen elementit toteutuivat melko tasapuolisesti tarkasteltavassa aineistossa. Vahvimpia elementtejä näyttivät opintojaksoissa olevan autenttinen konteksti ja tehtävät. Heikommin puolestaan toteutuivat kollaboratiivinen tiedonrakentelu, reflektio, artikulaatio sekä autenttinen arviointi.

Opettajat saivat itsearvioinnin avulla ja toisiltaan benchmarking-prosessissa arjen opetustyöhönsä ideoita, miten vahvistaa autenttista oppimista. Kehittämishaasteina nähtiin esimerkiksi työelämän asiantuntijakontaktien ja vertaisohjauksen lisääminen sekä oppimisyhteisön keskinäinen eritasoisen osaamisen hyödyntäminen. Projektin loppukyselyn mukaan he kehittävät verkko-opetustaan autenttisemmaksi seuraavilla tavoilla:

  • etsin ja hyödynnän asiantuntija-apua ja yhteistyötä substanssiosaajien suunnalta, jotta harjoitusten sisältö saadaan omakohtaiseksi ja ajanmukaiseksi
  • luon autenttisia kohtaamistilanteita niin verkossa kuin kontaktitunneillakin
  • lisään ja syvennän kollaboratiivista/yhteisöllistä tiedonrakentelua
  • vahvistan reflektiota, opittavien asioiden ja ilmiöiden syvempää tarkastelua sekä oman oppimisen pohdintaa
  • käytän sosiaalista mediaa
  • varmistan autenttisen kontekstin (”kokonaisuudessaan” prosessi alusta loppuun)
  • hyödynnän asiantuntijaverkkoa ja -verkostoa
  • luotan itseeni todellisissa opetustilanteissa ja annan ihmisten ja aiheen viedä autenttisella tavalla (en lyö liiaksi etukäteen lukkoon suunnitelmaa)
  • päivitän omia tietoteknisiä valmiuksiani
  • suunnittelen tehtävistä ja opintojaksoista kokonaisuuksia ja lisään opiskelijoiden yhteistä toimintaa
  • vahvistan kytkentää työelämään
  • käytän ylempien vuosikurssien opiskelijoita vertaisohjaajina ja -tukena.

Benchmarking-prosessin aikana nousi esiin monia asioita, joita on edelleen yhdessä opittava ja kehitettävä (Leppisaari, Vainio & Herrington):

  1. Tehtävien muuttaminen suuremmiksi ongelman ratkaisua tukeviksi kokonaisuuksiksi, joissa selvät osatavoitteet. Opiskelijalle tulisi jäädä mahdollisuus itse rakentaa tavoitteet, miten lopputulos saavutetaan. Autenttisuus onkin erään opettajan mielestä nimenomaan sitä, että ”opiskelija voi itse määritellä oppimisensa rajoja ja menetelmiä”.
  2. Yksilö-, pari-, tiimi- ja suurryhmätyöskentelyn muotojen joustava vaihtelu opintojakson eri vaiheissa. Tulisi tarjota tasapainoisesti sekä yksilöllisiä oppimispolkuja että yhteisöllisiä oppimiskokemuksia.
  3. Asiantuntijuuden hyödyntäminen opintojaksolla monimuotoisesti, tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti.
  4. Uusien vuorovaikutustyömenetelmien hyödyntäminen (esim. videoklipit aidoista työelämätilanteista, mobiilit oppimismuodot). Samanaikaisen ja eriaikaisen verkkotyöskentelyn käytön ja sen mahdollistavien välineiden käytön oppiminen vahvistaa myös autenttisuutta.
  5. Ajan ja tilan luominen yhteiseen tiedonrakenteluun ja reflektointiin.
  6. Ohjauksessa tulisi yksittäisen opettajan lisäksi hyödyntää tiimiopettajuutta, tutorointia, mentorointia, vertaisohjausta oppimisyhteisön sisäisiä vertaisvoimavaroja (opiskelijat yhä useammin jo työelämässä, heillä on työelämänäkökulmaa) ja ulkopuolista asiantuntijaohjausta.
  7. Arviointikäytänteissä on haasteena kehittää jatkuvan kehittävän arvioinnin menetelmiä.

Sinun casesi

Tämän opintojakson lopuksi sinun tehtäväsi on arvioida omaa verkko-opetustasi (tai kollegan jos sinulla itselläsi ei vielä ole opetusta verkossa) autenttisen oppimisen elementtien pohjalta laaditulla työkalulla. Mitkä ovat sinun havaintosi opetuksesi autenttisuudesta? Miten kehität opetustasi autenttisemmaksi?